GLOW 2.0 osallistui Kaavin Pimeän taivaan hyödyntäminen osana vastuullisen matkailun kehittämistä ‑hankkeen tutustumismatkaan Kaavin Syrjävaara Good Night ‑kohteeseen. Avaruuden, revontulien ja taivaankappaleiden valokuvaamiseen perehtynyt yrittäjä Olli Reijonen on perustanut vanhalle sukutilalleen Suomen ensimmäisen pimeänsuojelualueen. Syrjävaaran tila on 1660-luvulla perustetun kantatilan osa, jota on asutettu katkeamatta 1700-luvulta lähtien. Olli Reijonen lunasti tilan perikunnalta itselleen vuonna 2014, ja järjestää siellä muun muassa pimeävalokuvauskursseja, tähtiretkiä ja opastuksia kaukoputken käyttöön. Reijosen asiantunteva anekdooteilla ryyditetty tarinointi vie kuulijat mukaan avaruuden ihmeelliseen maailmaan, olipa vieras jo kokenut taivaantuijottelija tai vasta pimeän taipaleensa alussa.
Syrjävaaraan ei valosaaste ulotu eikä pääse. Reijosen tilalla voi kokea täydellisen pimeyden ja havaita esimerkiksi revontulia, jollaisia ei ennen tiennyt olevankaan — ainakaan niin etäällä pohjoisesta kuin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rajamailla sijaitseva Kaavi on. Sijaintinsa puolesta Syrjävaara on oivallinen taivaan ilmiöiden seurantaan: minimaalinen määrä valosaastetta, esteetön näkymä pohjoiseen. Silloin kun Lapissa nähdään revontulia, nähdään ne myös Syrjävaaralla.
Reijonen järjestää tilallaan asiakkaille tähti- ja revontulivalokuvauksen kursseja, tähtiretkiä ja tutustuttaa vieraitaan myös kaukoputken käyttöön. Hänen opastuksellaan ja neuvoillaan on pimeäkuvauksesta kiinnostuneiden mahdollista säästää vaivaa ja euroja, kun pääsee ensin kokeilemaan erilaisia taivaanilmiöiden tarkkailuun ja kuvaamiseen tarkoitettuja välineitä. Tilalla pääsee tutustumaan Reijosen itse rakentamaan pihaobservatorioon, pimeätaivaskeskukseen ja taivaantarkkailuun soveltuvaan välineistöön, kuten erilaisiin kameroihin lisälaitteineen, kaukoputkiin ja kiikareihin. Observatorion ja pimeätaivaskeskuksen lisäksi tilaan kuuluu myös Kokkomäen tähtipuisto, josta näkymät yötaivaalle avautuvat erityisesti pohjoiseen ja länteen.
Pimeyttä tilalla mitataan taivaskameran ja pimeysmittarin, Unihedron SQM-LU ‑mittauslaitteen avulla. Lisäksi Syrjävaaralla on käytössä myös kaksi liikuteltavaa pimeänmittausasemaa. Mittausten tavoitteena on saada kattavat tiedot alueen pimeyden vaihtelusta eri vuodenaikoina ja eri olosuhteissa. Mittarin lukemia ja taivaskameran kuvaa voi seurata reaaliaikaisesti pimeään vuodenaikaan Syrjävaaran verkkosivuilla. (Syrjävaara 19.4.2023)
Käyntikohteena Syrjävaara on erinomainen esimerkki siitä, miten valaisemattoman taivaan teemoja voidaan hyödyntää keskeisenä osana matkailupalvelua. Reijonen hyödyntää tarjonnassaan paikallista osaamista majoitus- ja ruokapalvelujen suhteen, jolloin hän voi keskittyä ydinosaamiseensa. Paikallisten yritysten lisäksi verkostoituminen asiantuntijaorganisaatioiden kanssa luo merkityksellisyyttä Syrjävaaran toiminnalle.
Kirjoittaja: Tarja Kupiainen, yliopettaja, Karelia-amk & Outi Santaniemi, projektiasiantuntija, Karelia-amk
Lähteet:
Syrjävaara. Syrjävaara mittaa pimeyttä. 19.4.2023. https://syrjavaara.fi/syrjavaara-aloitti-pimean-mittaukset/