Syrjä­vaara Good Night

GLOW 2.0 osallistui Kaavin Pimeän taivaan hyödyn­tä­minen osana vastuul­lisen matkailun kehit­tä­mistä ‑hankkeen tutus­tu­mis­matkaan Kaavin Syrjä­vaara Good Night ‑kohteeseen. Avaruuden, revon­tulien ja taivaan­kap­pa­leiden valoku­vaa­miseen pereh­tynyt yrittäjä Olli Reijonen on perus­tanut vanhalle sukuti­lalleen Suomen ensim­mäisen pimeän­suo­je­lua­lueen. Syrjä­vaaran tila on 1660-luvulla perus­tetun kanta­tilan osa, jota on asutettu katkea­matta 1700-luvulta lähtien. Olli Reijonen lunasti tilan perikun­nalta itselleen vuonna 2014, ja järjestää siellä muun muassa pimeä­va­lo­ku­vaus­kursseja, tähti­retkiä ja opastuksia kauko­putken käyttöön. Reijosen asian­tunteva anekdoo­teilla ryydi­tetty tarinointi vie kuulijat mukaan avaruuden ihmeel­liseen maailmaan, olipa vieras jo kokenut taivaan­tui­jot­telija tai vasta pimeän taipa­leensa alussa.

Syrjä­vaaraan ei valosaaste ulotu eikä pääse. Reijosen tilalla voi kokea täydel­lisen pimeyden ja havaita esimer­kiksi revon­tulia, jollaisia ei ennen tiennyt olevankaan — ainakaan niin etäällä pohjoi­sesta kuin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rajamailla sijaitseva Kaavi on. Sijain­tinsa puolesta Syrjä­vaara on oival­linen taivaan ilmiöiden seurantaan: minimaa­linen määrä valosaas­tetta, esteetön näkymä pohjoiseen. Silloin kun Lapissa nähdään revon­tulia, nähdään ne myös Syrjä­vaa­ralla.

Reijonen järjestää tilallaan asiak­kaille tähti- ja revon­tu­li­va­lo­ku­vauksen kursseja, tähti­retkiä ja tutus­tuttaa vieraitaan myös kauko­putken käyttöön. Hänen opastuk­sellaan ja neuvoillaan on pimeä­ku­vauk­sesta kiinnos­tu­neiden mahdol­lista säästää vaivaa ja euroja, kun pääsee ensin kokei­lemaan erilaisia taivaa­nil­miöiden tarkkailuun ja kuvaa­miseen tarkoi­tettuja välineitä. Tilalla pääsee tutus­tumaan Reijosen itse raken­tamaan pihaob­ser­va­to­rioon, pimeä­tai­vas­kes­kukseen ja taivaan­tark­kailuun sovel­tuvaan välineistöön, kuten erilaisiin kameroihin lisälait­teineen, kauko­putkiin ja kiika­reihin. Obser­va­torion ja pimeä­tai­vas­kes­kuksen lisäksi tilaan kuuluu myös Kokkomäen tähti­puisto, josta näkymät yötai­vaalle avautuvat erityi­sesti pohjoiseen ja länteen.

Pimeyttä tilalla mitataan taivas­ka­meran ja pimeys­mit­tarin, Unihedron SQM-LU ‑mittaus­laitteen avulla. Lisäksi Syrjä­vaa­ralla on käytössä myös kaksi liiku­tel­tavaa pimeän­mit­taus­a­semaa. Mittausten tavoit­teena on saada kattavat tiedot alueen pimeyden vaihte­lusta eri vuode­nai­koina ja eri olosuh­teissa. Mittarin lukemia ja taivas­ka­meran kuvaa voi seurata reaaliai­kai­sesti pimeään vuoden­aikaan Syrjä­vaaran verkko­si­vuilla. (Syrjä­vaara 19.4.2023)

Käynti­koh­teena Syrjä­vaara on erinomainen esimerkki siitä, miten valai­se­mat­toman taivaan teemoja voidaan hyödyntää keskeisenä osana matkai­lu­pal­velua. Reijonen hyödyntää tarjon­nassaan paikal­lista osaamista majoitus- ja ruoka­pal­ve­lujen suhteen, jolloin hän voi keskittyä ydinosaa­mi­seensa. Paikal­listen yritysten lisäksi verkos­toi­tu­minen asian­tun­ti­jaor­ga­ni­saa­tioiden kanssa luo merki­tyk­sel­li­syyttä Syrjä­vaaran toimin­nalle.

Kirjoittaja: Tarja Kupiainen, yliopettaja, Karelia-amk & Outi Santa­niemi, projek­ti­asian­tuntija, Karelia-amk

Lähteet:

Syrjä­vaara. Syrjä­vaara mittaa pimeyttä. 19.4.2023. https://syrjavaara.fi/syrjavaara-aloitti-pimean-mittaukset/